lauantai 23. syyskuuta 2017

Avioerosta parisuhteeseen

Vauhdilla menty ja vauhdilla jatketaan, vai jatketaanko?

Olen nyt jo pidemmän ajan ollut julkaisemassa tätä tekstiä, kuitenkin aina jättänyt julkaisematta, kirjoittanut lisää.. Miettinyt, haluanko todella avata muille meidän elämäämme näinkin paljon. Päätin nyt kuitenkin julkaista tämän, josko tästä olisi jollekin apua.

Yli viisi vuotta sitten tapasin mieheni, menimme kihloihin, ostin puolet talosta, menimme naimisiin ja saimme kaksi ihanaa lasta yli vuoden yrityksen ja kahden keskenmenon jälkeen. Monien mielestä tämä oli liian vauhdikas alku, meille kuitenkin juuri hyvä, kaikki on tapahtunut juuri oikeaan aikaan, juuri niinkuin on pitänyt. Emme ole katsoneet kalenterista koska on hyvä aika tehdä ja mitä ja kauanko pitäisi olla yhdessä ennen seuraavaa siirtoa. Olemme tehneet kaiken rakkaudesta ja sitten kun aika on tuntunut meille oikealta.

Meillä oli ihania hetkiä mutta myös ongelmia ja riitoja/syyttelyä. Kun mies lähti monen kymmenen työvuoden jälkeen opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja oli vain viikonloput kotona, kaikki alkoi "romahtamaan". Kaikki taakka jotenkin iskeytyi mun harteille, entistä enemmän. Koirat, kissa, talo, autot, lapset, laskut, kotityöt, oma yritykseni ja ihan kaikki. Samassa parisuhde jäi aivan hoitamatta ja oma henkinen kasvuni lähti näihin aikoihin hurjaa vauhtia nousuun. Elämäntapani muuttuivat, minä muutuin, jo siitäkin mitä äitiys itsessään oli minua muuttanut.
Aloin olla aivan loppu, aivan kaikesta tekemisestä, niin henkisesti kuin fyysisesti.
Kävimme monta kertaa parisuhdeneuvojalla juttelemassa, en tuntenut silloin saavamme tarpeeksi apua. Se kuitenkin auttoi, minusta jokaisen parisuhteessa olevan täytyisi käydä jossain juttelemassa, todella hyviä vinkkejä, "tehtäviä" ja uusia ajattelutapoja saa sekä ymmärtää paremmin toista osapuolta. Nyt kuitenkin ymmärrän että emme olleet silloin tarpeeksi valmiita edes yrittämään enään kunnolla, olimme molemmat liian kiireisiä ja liian väsyneitä edes käsittelemään sitä kaikkea mitä olisi tarvinnut.
Päätin muuttaa lasten kanssa pois, voin liian pahoin jo että olisin voinut jäädä siihen tilanteeseen, tarvitsin päästä pois joten asumusero tuntui oikein hyvältä ratkaisulta. Niin se olikin, sain vähennettyä huolia ja työtaakkaa ja hoitaa myös itseäni. Käsitellä asioita sisälläni, kaikkea sitä minkä olin vain peitonnut kiireen alle. Helmikuussa laitoimme avioerohakemuksen vireille ja olin valmis jatkamaan matkaa.
Elämä päätti kuitenkin toisin, koska vuokra-asunnossa alkoi pienin tytöistä oireilemaan ja oli vahva epäily homeesta/ kosteusongelmista, menin tyttöjen kanssa toukokuussa evakkoon meidän talollemme, jossa siis mies oli vain viikonloppuisin kotona kunnes valmistuisi toukokuun lopussa. Sain aikaa miettiä, rauhoittua, karsia vanhoja energioita ja tavaroita.
Nautin luonnosta, pellosta, metsästä, hiljaisuudesta. Tajusin kuinka paljon rakastankaan tuota omaa rauhaa, omaa taloa, omassa paikassa. Irtisanoin kosteusvauriokämpän ja muutin heinäkuun alussa toiseen vuokra-asuntoon sillä en ollut valmis muuttamaan uudestaan yhteenkään, se ei vain tuntunut oikealta. Muistan kun vielä kesäkuussa sanoin että ei meistä mitään enään tuu niin en mä tänne talolle takas muuta. Liikaa vielä pelkoja ja muistoja kaikesta vanhasta mitä on ollut.
Jokin ei kuitenkaan tuntunut oikealta. Olin viihtynyt yhä enemmän talollamme, vietin paljon aikaa siellä lasten kanssa, vaikka mieskin oli paikalla iltaisin kun ei ollut töissä. Aloimme uudestaan löytämään toisemme, sen kadotetun ajan ja sen rakkauden kipinän joka oli ollut kauan kateissa.
Huomasin miehenkin muuttuneen, hän oli "herännyt" tähän tilanteeseen, ymmärtänyt vihdoinkin mistä on kyse ja teki "täyskäännöksen". Paremmin en osaa asiaa kuvailla, tuntui että vihdoinkin jaoimme vastuuta, sain apua kotitöiden ja lasten kanssa, minua kuunneltiin ja minä kuuntelin. Se toisen huomioiminen kasvoi ja vahvistui.

Päätimme lähteä pienelle kesälomareissulle koko perhe yhdessä, saisimme viettää aikaa ja katsoa mitä tuleman pitää.
Olimme muutaman päivän Pärnussa heinäkuun lopussa, oli ihanaa olla koko perhe yhdessä, tehdä sitä mitä ennenkin, matkustaa, nauttia hyvästä ruuasta ja seurasta, vain olla ja rentoutua. Viimeisenä iltana päätimme laittaa sormukset takaisin, vain muutama päivä ennenkuin avioeron harkinta-aika päättyi.


"Tapailimme" jälleen, halusin olla varma päätöksestäni. Tajusin kuitenkin muutaman ihanan "neuvojani" kanssa juteltuani, etten kummassakaan vaihtoehdossa menetä mitään, jatkettiin yhdessä tai erikseen. Itse kuitenkin mietin että jos uudelleen yritämme ja jos tällä(kään) kertaa ei onnistuisi, niin ainakin olisimme sitten kaikkemme yrittäneet ja ei tarvitsisi jäädä jälkeenpäin jossittelemaan.
Joten nyt on vuokra-asunto irtisanottu ja muutto viikon kuluttua takaisin taloomme. Jossa tietysti uudistus näkyy sillä vanhaa energiaa pitää saada pois ja olohuone joutui ensimmäisenä remontin kohteeksi ;)

Olkkarissa vaihtui tapetit ja lattia ja paljon tavaraa karsittiin pois.


Nyt vain jatkamme siitä mihin jäimme, mutta emme kuitenkaan, vaan jatkamme puhtaalta pöydältä, menneet "unohtaneena" ja anteeksi antaneena, kaikki ne sanotut ja sanomattomat sanat ja teot. Nyt tiedämme että meidän täytyy löytää sitä aikaa toisillemme, hoitaa parisuhdettamme ja huomioida toisiamme, syyttelyn sijaan. Asioihin täytyy tulla radikaaleja muutoksia jotta emme palaisi samaan vanhaan tilanteeseen.

Viime lauantaina tytöt oli päivän hoidossa ja saimme molemmat tehdä rauhassa töitä, ennen kuin haimme lapset kotiin päätimme käydä syömässä kahdestaan.

Alla facebook päivitykseni kyseiseltä illalta:

Ihana kiitollisuusvyöry sisälläni, kaikesta, tässä ja nyt 💖
Yhteisen illallisen jälkeen radiossa soi:
"Kom hem, vi börjar om igen.
Vi glömmer allt, där ute är det så kallt.
Kom hem, försök på nytt igen.
Jag ger dig allt, om du vill vara min vän.
Kan du förlåta, Kan du förstå?
Kan du försöka, Kanske du går.
Men om du stannar kvar och ger mig chansen.
Så ska jag visa dig, jag ber dig nu...
Kom hem, vi börjar om igen..."
https://youtu.be/i-4bfiT0uc8
Niin sopiva tähän hetkeen, kun uusi alku ja muutto takaisin kotiin 💖💖💖💖

Tämä kaikki kiteytyi niin hyvin tuohon lauluun, unohdetaan kaikki, aloitetaan alusta, muutto kotiin, annetaan anteeksi ym.

Uskon että molempien täytyy tehdä muutoksia ja kompromisseja, joustaa, kuunnella, huomioida ja kertoa avoimesti tunteista ja tilanteista. Ei haudata niitä sisälleen vaan olla avoin ja kertoa, antaa rakentavaa palautetta, mutta ei syytellä.
Jos parisuhteessa ei tunnu hyvältä, tehkää muutoksia sen eteen, se vaatii aikaa ja halua ja sitä että molemmat ymmärtää tilanteen. Meidän oli pakko pitää tauko, jotta saisimme olla itseksemme ja ajatella asioita kunnolla. Meille se auttoi ja näillä eväillä jatketaan.

Emme tiedä mitä huominen tai ensi vuosi tuo tullessan, mutta nyt voimme vain olla ja nauttia tästä hetkestä ja tästä tilanteesta.


Torstaina meillä oli 4v hääpäivä jota juhlistettiin hiukan jo silloin ja tänään töiden jälkeen jatketaan.

Rakkaudentäyteistä viikonloppua teille kaikille!

maanantai 11. syyskuuta 2017

Paras harja takkutukalle ja herkälle päänahalle

Nyt se löytyi! Nimittäin paras harja ikinä! Olen jo talvesta lähtien halunnut ostaa uuden harjan, olen kokeillut useita erilaisia, kaupan omia sekä tilattavia tuotteita. Aikaisemmin lemppari oli tangle teezer, mutta ei sekään enään tahtonut ajaa asiaansa kunnolla, etenkään kun meitä on nyt kolme takkutukkaa ja lapset eivät tykännyt ollenkaan siitä.
Lopuksi ostin Ekokampaamo Mielistä ekologisen harjan, hinta kirpaisi kyllä hiukan, mutta olihan se kokeiltava josko tämä olisi meille oikea harja. Ekologisiin tuotteisiin siirryn muutenkin koko ajan asteittain, joten se sopi tähän hetkeen oikein hyvin.


Sain ohjeeksi myös harjata enemmän päätäni, kun kerroin että hiuksia lähtee paljon. No silloinhan me juuri vältellään sitä harjaamista! Vaikka todellisuudessa pitäis harjata enemmän, hyvällä harjalla, koska se hieroo päänahkaa samalla. No eihän se auttanut kuin kokeilla tätä ohjetta vaikka se kuulosti kummalliselta, tähän asti olin välttänyt mahdollisimman paljon hiusteni harjaamista kun en kestänyt sitä määrää mitä hiuksia lähtee. Toki tiedän että suuret elämänmuutokset ym vaikuttavat 3kk päästä hiustenlähtönä.

Olen käyttänyt harjaa nyt muutaman kuukauden ja olen rakastunut! Ihan täysin! Omiin hiuksiini kun kokeilin niin huomasin jo ekan kerran jälkeen että hiuksista tuli kiiltävemmät ja näyttivät paljon paremmilta, takutkin sai helposti siloteltua pois, etenkin tuon takkuisen suihkutukan :D Hiuksia myös lähtee mielestäni vähemmän kun tällä harjaa, se tuntuu paljon hellemmältä vaikka onkin puolet tehokkaampi nopeudessaan harjata takut pois.

Suihkun jälkeinen takkutukka :D

3 vuotiaalleni sekä kohta 2 vuotiaalleni tytöilleni kokeilin tätä harjaa myös. Ongelma heidän kanssaan on että he eivät halua minun ollenkaan harjaavan heidän hiuksia, koska ne ovat täynnä takkuja, niitä tulee koko ajan lisää ja pakkohan ne on selvittää pois.
Siskoni tokaisi kerran että mun pitää uittaa hoitoaineessa ja hoitosuihkeella heidän hiukset, takut oli jäätävän kokoiset. No eipä tarvinnut, en tajunnut tuolloin ottaa siitä takkupeikosta kuvaa. Kokeilin uutta harjaa heidän hiuksiin, ensimmäistä kertaa istuivat kiltisti ja odottivat loppuun asti että sain hiukset harjattua, ei itkua, ei huutoa, ei kipua. Ihan huippua! Hiuksista tulee niin upeat ja kiiltävät tällä harjalla!

Tyttöjen aamutakku tukat, eikä ole edes pahimmasta päästä ;)

No mistä voit tätä ihanuutta ostaa ja mitä se maksaa?

Ekokampaamo Mielistä, osoite: Raastuvankatu 32, 65100 Vaasa


Hinta on 28e ja se on koko sen rahan arvoinen! Olen nähnyt näitä myös muissa paikoissa myynnissä ja suositushinta on 40e joten nyt voit sen ostaa paljon halvemmalla!

Harjan merkki on Less is More ja kaikki harjat ovat käsintehtyjä Saksassa. Harjaan käytetään vain parhaimpia raaka-aineita. Luonnonkuminen pohja sekä nylonpiikit, sopii myös erinomaisesti föönaukseen ja kestää hyvin kuumuutta. Hiukset saa hyvin sileäksi ja suoraksi, erittäin kaunis ja ekologinen harja.

Harjalla on väliä! Kun satsaa kunnon harjaan luonto, hiukset ja keho kiittää! Tässä on todella hyvä tuo lisäharja jolla sen saa puhdistettua käytön jälkeen tai edes säännöllisin väliajoin ja helppo pestä pienellä vesimäärällä.
Suurin osa on luonnonmateriaalia, nylonpiikeissä ei ole mitään maalia joka irtoilisi tai menisi rikki, koko nylonpiikki on lukittu harjan tyynyyn joten se ei painu sisälle vaan tyvessä on stoppari se on usein harjoissa ongelmana että ne jäävät sinne sisälle. Tyyny on pehmoinen ja lapionmuotoisella harjalla on todella helppo ja miellyttävä harjata myös hiuspohjaa. Eli se ei satu ja se ottaa isommalle alalle ihoa, eli ei raavi eikä tee muutakaan "tuhoa" hiuksiin tai hiuspohjaan.

Ihania harjaushetkiä kaikille!

Käy siis Ekokampaamo Mielissä (Raastuvankatu 32, 65100 Vaasa) ostamassa omasi!